Venla Korja

Kolumni löytyy myös Ilkan verkkosivuilta.

Kohtaaminen – siitä on usein kyse, kun puhutaan taiteesta uusissa konteksteissa. Ja taide uusissa konteksteissa, mitä se on? Ilmiöstä on monia, osin hioutumattomia termejä. Vakiintuneimmin puhutaan esimerkiksi teatterin yhteydessä soveltavasta ja/tai osallistavasta teatterista. Mutta Yle on jopa käyttänyt hoitolaitoksiin suunnatusta taiteesta hoiva- ja hoitotaide-termejä (mm. Yle 2.3.2015 & 7.8.2015).

Täysin aukottomia ilmaisuja edellä mainitut eivät ole, sillä eikö kaikki taide ole tavalla tai toisella soveltavaa. Ja hoivataide! Huhhuh. Hoivaahan löytyy hoitolaitoksista valmiiksi, ei taiteilijoiden ammattitaidolla sitä lisätä.

SKR:n taidetta hoitolaitoksiin -apurahan turvin Kulttuurikollektiivi Siltamme on toteuttanut ikäihmisille suunnattua Kohtaaminen-projektia keväästä 2015. Kyseisen projektin lisäksi Seinäjoen alueella on ollut ja on parhaillaan käynnissä useita kulttuurihankkeita ikäihmisten parissa. Seinäjoen kulttuuripalveluilla on jopa oma kulttuurisen vanhustyön koordinaattori.

Miksi taidetoimintaa tulee viedä uusiin konteksteihin, kuten hoito- ja hoivalaitoksiin tai tarjota erityisesti ikäihmisille? Koska taide tarjoaa parhaimmillaan väylän mm. olemassaolon perustuksien pohdintaan ja minuuden etsintään. Koska taiteen tulee olla kaikkien saavutettavissa ja koettavissa. Myös heidän, joiden ei ole mahdollista hakeutua itse taiteen ulottuville. Tämän lisäksi taide VOI olla terapeuttista, se VOI lisätä hyvinvointia, sillä VOI olla kuntouttavia vaikutuksia ja se VOI toimia viihdyttävänä ajankuluna. Mutta taiteen ei tarvitse olla mitään edellisistä. Taiteella tulee säilyä sen vapaus itseisarvoonsa. Ja taiteen yhteydessä tulee voida puhua hyvinvoinnin ohella myös pahoinvoinnista, kuten itäsuomalainen läänintaiteilija Anniina Aunola on todennut.

Kun taiteella on vapaus olla mitä vain, taiteen vieminen uusiin paikkoihin, kuten hoiva- ja hoitolaitoksiin, vaatii taiteilijalta rehellisyyttä. Rehellisyyttä ihmisen kohtaamiseen. Taiteilijan tulee osata lukea ihmistä ja ihmisten välistä kommunikaatiotilannetta. Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet tulee olla selvillä kaikille. Puhun tässä ensisijaisesti osallistavan ja esittävän taiteen lajeista. Niistä taiteenmuodoista, joissa todella tapahtuu suoraa kohtaamista taiteilijan ja yleisön välillä.

Näyttelijä Jussi Lehtonen on kirjoittanut väitöskirjan, joka käsittelee näyttelijäntyötä hoitolaitoksiin suunnatuissa esityksissä. Kirjassaan hän puhuu ihminen ihmiselle -kontaktista. Tuo suora ja avoin kontakti on soveltavan ja yhteisöllisen taidetyöskentelyn perusehto. – Siinä, missä kaiken muunkin ihmisten välisen kommunikaation edellytys.

Parhaimmillaan uusiin ympäristöihin viety taide synnyttää näitä aitoja kontakteja. Se lisää osallistujiensa yhteyden tunnetta ympäröivään maailmaan sekä tuottaa elämysjälkiä tunnemuistiin. Taide vie sanojen taa ja sillä on suora yhteys tunteisiimme.

Venla Korja